Viime viikolla lähetin Keski-Uusimaa -paikallislehteemme mielipidekirjoituksen datakeskuksista. Silläkin uhalla että kuulostan valtavalta luddiitilta (selvä keski-ikäistymisen merkki, tämäkin), halusin avata keskustelua nykyisen elämänmenomme hinnasta: kissavideot Instagram-reelsissä ja Youtubessa ovat toki mukavia, mutta olemmeko valmiit siihen, että jokaisessa niemennokassa on pian datakeskus?
Entä onko kaikista ihan ok, että keskuksen pyörittämisen voitot valuvat yhdysvaltalaisille firmoille? Kotimaisen ja eurooppalaisen tieto-osaamisen ja infrastruktuurin vahvistamisesta voisi kirjoitella pidemmätkin tarinat, jätettäköön tämä aihe siis hetkeksi vain tämän toteamuksen varaan: olemme yhteiskuntana täysin riippuvaisia yhdysvaltalaisista tietokoneohjelmistoista ja datakeskusinfrastruktuureista.
Seuraava mielipidekirjoitus on julkaistu painetussa Keski-Uusimaassa lauantaina 21. helmikuuta 2026. (Eräänlaisena ironisena anekdoottina mainittakoon, että tätä ei koskaan julkaistu lehden verkkoversiossa – joten tämän pääsi lehdestä lukemaan vain painetun lehden lukijat ja näköispainoksen seuraajat.)
Tätäkö me oikeasti haluamme?
Selaatko Instagramia tai Tiktokia tylsyyspäissäsi? Pyydätkö tekoälyä keksimään viikon kauppalistan, kun itse et jaksa? Et ole yksin. Kulutamme kaiken viihteemme aina kirjoista musiikkiin ja elokuviin suoratoistopalveluista. Emmekä enää löydä perille, jollei kännykässä ole päällä Google Maps. Olemme jopa luovuttaneet rakkaimpien muistojemme, eli valokuviemme säilömisen pilvipalveluille. Kaikki nämä helpot, mukavat ja koukuttavat kokemukset mahdollistuvat sadoilla tuhansilla datakeskuksilla.
Datakeskukset ovat suuria jäähdytysveden- ja sähkönnälkäisiä petoja, joihin harva on osannut kiinnittää huomiota. Tuskin kukaan on tullut pohtineeksi Tiktok-session päätteeksi, että montako litraa juomakelpoista vettä tai kilowattituntia sähköä tuli välillisesti kuluttaneeksi.
Nyt emme voi enää pitää päitämme puskissa, sillä datakeskukset ovat tulossa takapihoillemme: Järvenpäähän kaavaillaan datakeskusta samaan tapaan kuin muuallekin Suomeen. Ja miksi ei kaavailtaisi – onhan maamme turvallinen ja matalariskinen sijainti datakeskuksille.
Datakeskusten taloudellisista hyödyistä pääsevät nauttimaan vain harvat, sillä voitot valuvat laitosten ulkomaisille omistajille; Järvenpäähän datakeskusta kaavailee yhdysvaltalainen Prime Data Centers -yhtiö. Rakennusaikana töitä riittää tietysti enemmän, mutta kun keskus on pystyssä, sen pyörittämiseen tarvitaan vain pieni joukko asiantuntijoita. Julkisuuteen annettu luku 160–200 uudesta työpaikasta Järvenpäässä kuulostaa utopialta, vaikka uudet työpaikat tervetulleita ovatkin.
Datakeskusten haitoista, eli valtavasta sähkönkulutuksesta, melupäästöistä, ja kadotetusta mahdollisuudesta säilyttää arvokasta luontoa – niistä kärsimme me kaikki. Järvenpään keskuksen hankealueella on tunnistettu pieniä luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita, kuten tervaleppämetsää ja yli 120 vuotta vanhan kuusikko. Valitettavasti nämä luontoarvot tuskin ovat riittäviä hankkeen kaatumiseen teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella.
Jotkut puolustavat datakeskuksia niiden tuottaman hukkalämmön ohjaamisella kaukolämpöverkkoon, mikä toki onkin viisasta; kuitenkin systeemisesti tarkasteltuna tämä hukkalämpö on sähkön kulutuksen sivutuote, joka parantaa laitoksen hyötysuhdetta, laitoksen nettosähkönkulutusta kuitenkaan vähentämättä. Kuitenkaan lämmön talteenottoa ei Järvenpään hankkeen alussa olla ottamassa käyttöön, vaan sille on pelkkä varaus. Lisäksi palvelimet pyörivät lämmityskauden ulkopuolellakin.
Datakeskuksia rakennetaan, koska ne ovat yksiselitteisesti kannattavia hankkeita. Me kuluttajat ja elinkeinoelämä yhdessä olemme luoneet niille valtavan kysynnän. Mutta onko tässä mitään järkeä? Tahdonkin haastaa meitä kaikkia pohtimaan, että tätäkö me oikeasti haluamme: datakeskuksia, joista amerikkalaisyhtiöt ja ulkomaiset kiinteistösijoittajat käärivät voitot, koska me olemme muutamassa vuosikymmenessä tulleet riippuvaisiksi internet-pohjaisista palveluista. Minä kaipaisin aktiivisempaa keskustelua tämän hankkeen tiimoilta.